Ei ollut itsestään selvyys että teen mitä tein mutta pakko sanoa nautin ja olihan jo ed kerrasta jo aikaa.
aamu on kaunis jopa tiellä kun ajaa. autossa tai olin siis kyydissä kohti ... jonnekin .
Näin kotimatkalla kuoleen ketun ... se kirpasi minua aika syvältä sielua . ja omaa on kyllä hieman ikävä .
En tiedä olen aina nautinut katsoa näitä ja katsoa kuinka on upeaa en osaa sanoa mikä minua vihetää tuossa kuvassa tai tässä alemssa.
mutta hemmetin kuinka pieni maailma on onko kaikki jotekin kytköksissä niin erääseen pieneen kaupungin osaan pohjois-pohjanmaan ... kylään . hemmeti sanon että luojalla on minua kohtaa huono huumori tiedäkö sitä ... voi v sanon minä.
Mutta on ihanat ystävät kyllä naurun mun kanssa .
mutta hei tätä on elämä ... katsotaan mitä seuraavaksi on kun nyt ei tarvi enään kaivaa penkoa vaan saan vain nautia eikö elämä ole silloin ihanaa.
mutta tuli tunti luettua kirjaa täällä lapsuuden maisemissa keravan aseamalla josta piti ottaa kuvaa kuopion suuntaan ystävälle minusta on ihana mennä kotiin ja tää oli nyt paras lähtö asema junaan.
mutta kotona huomasin myös että syksy on tullut toinen kuva on jostain matkalla ja toinen on kotipihan pihlja ... tiedätkö marjoja on aivan hemmetin paljon siis en muista näin paljoo pari vuoteen ollut mutta hei syksy kolkutaa jo ovea.
Tästä on taas hyvä katsoa seuravaa ... mitä seuraavaksi keksin .
Parasta on ystävät jotka on soiteleet tänään ja kysyneet miten on mennyt seikkailuni.
minulla on tosi hyviä ihania ystäviä uusia ja vanhoja .
mutta kettu ... huokaus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.