Olen nyt kantanut jonkun aikaa sellaista ihmistä joka rakastaa omaa rakasta kuin minä kettua.
Kuinka hullua se on kuinka kaunista se on .kuinka paljon koen että on muistoja revitty auki .ikävää se ei ole lisännyt koska sen määrää ei kukaan voi niin lisätä.
On ihanaa niin katsoa kuinka paljon on samaa mutta se saa minut muistaa paljon muistoja. Mutta se saa minut myös tajumaan etten ole hullu en ole poikkeavaa olen vain rakastunut omaan sielun puolikkaaseen kuten tämä toinen nainen omaansa. Kumpikin tehnyt oman sielunkumppanin hulluksi ja heiltä on tarvittu isoa pinnaa. Kummallakin on välillä väärin ymmärryksiä .
Mutta,silti on ikävä kun toinen ei ole lähellä.
Itseltäni vain meni vieteri poikki. Syitä on monia ei vain yksi ei kaksi ei vain hänen tai vain minun puolta. Yksi lause oli liikaa se voi joskus kaataa koko veneen .
Silti olen hänen kanssa viettänyt onnellisemmat hetket. Kuten tämä ystäväni joka tietää että voi ottaa minuun yhteytä koska vain ja milloin vain . Vaikka olisit kuinka sekaisin tunteistasi peloistasi ja . Vaikka itku on herkässä
Minä ymmärrän sinua.
En ole paras neuvoja mutta tiedät,kuka on .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.