31.1.2023

Paljon ajatuksia.

 Ukrainassa palvellut venäläissotilas Pavel Filatjev tämän miehen kirja kannattaa lukea. Zov on kirjan nimi. Ei ole kuin hänen oma kertomus miten hän asiat koki. Sen ei ole kaunista joka kohdassa mutta hän kantaa mieli piteitä missä toisaalta käsketään olemaan hiljaa. 

Minä olen jossakin olen iloinen että eräs ihminen ei ole muuttunut.  Hän on se sama vaikka kuinka sanoo että elämä Siperiassa olisi opettanut. Mutta ei ole hän on yhä se mikä on.

Luin kirjan Keskiyön kirjasto. Tämä sai miettimään minun omia valintoja. Mitä jos jokin valinta olisi minulla ollut toinen tai jollain muulla minua kohtaa. Mitä olisin nyt juuri . Olisinko minä vai jotain muuta.

Kirja opetti että vain yksi asia ei muuttuisi jos joku yksitäinen muuttuisi vaan siinä tulisi muutakin. Koska yksi valinta vaikuttaa moneen muuhunkin asiaa.

Mietin omaa on muutamaa jossa toivoin, että olisin osannut olla vähempi minä vaatia enempi omia oikeuksia. 

Mutta on niitäkin missä toivoisin olevan enempi itse kuria . Esim. kun sain listan . "Älä tee näitä juttuja" Minä tein aivan jokaisin.  En ole kaikesta niin ylpeä. Mutta se opetti. En nyt tästä avaudu tämän enempää. 

Mutta on ihmisiä jotka olisin halunnut pitää elämässäni ja niitä joista olen iloinen että pääsin eroon viime vuonna. Joskus on rakastettava itseäni. Nyt olen utelias katsomaa mitä tulee tilalle koska aina on jotain tullut.

Joku tuo tai tulevat itse.

Minä olen ylpeä minun lapsistani. Minusta on ihanaa kun tytöt ja näiden kautta niin serkut näkee toisiaan. Minulla oli mummun muru 2 ja 3 kylässä niin tiesivät , seuraavana päivänä näkevät mummun murun numero 4 niin laskivat jo kellosta aikaa. mutta kyllä 1 kaivattiin mutta hän on olevinaan jo niin teini ettei näiden nuorempien kanssa niin vain ole.

Minä olen ja mietin kaipaan jotakuta ja huomenna ehkä tulee vieraita toivon mukaan.

Poliisin kanssa puhuttiin tänään paljon . Joudun varmaan seikkailee uudelle paikka kunnalle .Ei olen kerran käynyt siellä hakemassa yhden koiruuden elämääni.

Mutta nyt sitten nukkumaan jos uni jo tulisi kun on ollut viime aikoinaan pätkä unia. Toissa yönä mummun muru heräsi pahaan omaan itkuun oli painajainen kiusaamassa pikku ihmistä.




kiitos kuvan laittaneelle. onhan tuo kuva upea kun saa nähdä isompana kun puhelimessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.

ikävä mutta nautin olostani. ehkä tai sitten en.

 ihana tuo usva ja yön hiljaisuus. Eilen sain eräälle sellaisen onnellisen naurun. Vaikka siitä hyvästä hypinkin sen seinällä koko ensi vuod...