Sielu tuntee ikävää armotonta sellaista. Miettii miksi ikävä on niin vahvaa mutta kuitenkin yrittää pienin askelin eteenpäin. Hiljaisuudesta vaikka sielu huutaa miksi.
Siihen ei aina saa vastausta. Kyse ei ole , että voisin vain ottaa puhelimen käteen ja soittaa. Siihen ei ole mahdollisuutta on vain odotettava ja löydettävä vastaukset itse.
Sinun viisautta kaipaan niin paljon mutta ei ole siihen niin mahdollisuutta. Toimitan taas kynttilän sinne missä tiedän, että on vain tyhjä kuori. Tiedän että se on tyhjä mutta ikävää ei ole muuttanut.
Käsi on turvonnut paljonkin leikkauksen jälkeen . Ei siis kiva olenkaan.
Mutta viime kuun viimeisen päivän konsertti oli ihana näin painajaiseni ja olin matkassa veljeni. Mutta musiikki on ollut mahtava tunnelataus. Jonka jälkeen tuli taas kuumme aivan kuten kävi samassa paikassa Vesterisen konsertin jälkeen.
odotan jo sitä että saisin niin olla siinä huumassa jossa olin monen monta kertaa 10 vuotta sitten ainakin siitä on jo sen verran aikaa. Mutta odotan sitä silti.
En ymmärrä jotain asiaa. Mutta onneksi on jo huomannut , että minulla on oma tahto en ole vain joku joka olisi ajanut jonkun asian solmuun ja koittanut sitä avata. Eihän siinä olisi edes mitään järkeä.
Toivon että ensi vuonna olisi parempi kuin tämä. Taas olin tehnyt niin toiveiden puun mutta toiveet toteutui kyllä mutta ei minulle mutta eräälle toiselle. Mitähän minä olen siinä väärin tehnyt jo toisen kerran tuo saa ne mitä olen toivonut mutta itse jäin ilman en voi kun vain nauraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.