Joskus yksi sana yksi lause voi viedä tien sinne minne ei ehkä tahtoisikaan. Se voi sattua. Kuka minut tuntee olen tosiaankin käveleväkirja joka vie jonnekin mitä ei tiedä mitä tulee seuraavaksi.
Eräs ihminen päätti että hänellä on lupa penkoa minusta kaikki tiedot ja kysy miksi nämä on julkisia. En tarkalleen tiedä mitä sai selville kissani joo kyllä. Sen vanhan sukunimeni ja vanhan etunimeni myös kyllä nämä myös. Paljon muutakin. Hän vain päätti että hänellä on lupa ja oikeus .
Nyt ihmettelee sitten etten puhu hänelle tai edes siellä missä tapasin hänet puhu mitään. Miksi edes harkitsen puhumista siellä. Hän haki turvaa fanilaumastaan että, eihän hän vain ole tehnyt mitään väärää. Niin paljon toistoa vuodesta 2006 vuoden asioista. Henkilö on eri mutta silti niin samaa niin pelottavan paljon samaa.
Mikä saa ihmisen kostamaan tekemään toiselle pahaa, Mielipahaa ja on jopa ylpeä tästä mitä on saanut aikaiseksi. Sitä en ymmärrä. Onneksi ei minun tarvitsekaan.
Minä olen empaattinen tahdon toiselle hyvää. Jossakin kuitenkin menee minun raja. Jossakin loppuu minun voimat. En silti ole ilkeä pidän vain puoleni.
Erästä on ikävä . Suunnaton ikävä jos näin voi jostain ihmisestä sanoa.
Vaikuttaako tämä minuun jollain tapaa ehkä vähän. Ei kuitenkaan niin kun oletin vaan eritavalla . En jaksa tästä tämän enempää puhua.
Onneksi kuitenkin menneeseen ei tarvitse palata . Koska sieltä tulisi myös se yksi SHE mukana .Ehkä kaipaa häntä ennemmin hiljaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.