Niin paljon odotettaan nykyään minulta. Ei kaikki tajua että olen kuoressa ja ovi kiinni mutta näin olen.
Miksi ? Sitä en tässä ala kuitenkaan avautumaan.
Ehkä niin olen ajattelen . mietin kuinka on vapaus . Kuinka nautin hiljaisuudesta kun kukaan ei yritä että kannan häntä tai sano asioita mitä ei ole edes valmis kuulemaan. Ei pidä kysyä jos ei ole sitten valmis kuulee mitä asiasta ajattelen .
Toinen on kaksi niin erilaista ikävää . Mutta omalla tavalla niin samalaisia.
Tänään minua piristi posti jossa oli malesianpurjevene postimerkkejä toisella puolella ja ranskan leimalla .
toisella puollella olikin siili joka on ranskanpostimerkki . Sisällä oli pikkuprinssi postimerkkejä niitä siitä versiosta joka on minulle rakkain joka 80 luvulta sain piristykseksi kun minut oli leikattu ensi kerran jalkani.
Tämä prinssi on jopa tatuoitu minun käsivarteeni erään laulun sanan viereen joka ei ole pikkuprinssiä edes nähnyt .
Mutta kun ihastelin näitä sain samaan aikaan viestin että eräs on laittanut minulle paketin. No ei siinä mitään mutta tein myös puhelua .Koska tyttöni oli pyytänyt minulta apua.
Paketti on ihana saada tuolta ei koskaan tiedä mitä hän on keksinyt kuten ei hänkään kun minä olen hänelle laittanut. Mutta en osannut iloita siitä kuten ennen . En osaa selittää miksi tai sitten tiedän liiankin hyvin syyn.
Pettyi minuun .
Taidan olla aika monelle nykyään pettymys monellakin tapaa. Mutta olen minä ilman naamioita. sitä minä olen .

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.