19.5.2023

Menneisyys voi olla edessä juuri nyt.


 Historialla on merkitys.

Onneksi minulla on ystävä joka tietää mitä olin kun olin tuskassa ja vaikeuksissa. Mitä jouduin kestämään silloin.

Siksi osaan nyt neuvoa joitakin, että sinä tekisit tai lasikopin ihminen osaisi tehdä asiat paremmin kuin minä.

Jos ei ollut silloin joskus helppoa ja yksi suuntaista tietä. Jouduin niin tekee valintoja jotkut oli oikein jotkut vääriä jotkut tehty liian myöhään. Mutta silti tein joka ikinen kerta parhaani.

Viime viestini kun kirjoitin tänne oli vielä kaikki aivan okei . Mikä muutti tuon tilan on menneisyys. Toisen valikoiva muisti. Tahtoo tehdä joistakin asioita isompia kun mitä ne oli. Yksi kokemus nousee ja tekee toistoa vaikka sitä ei ollutkaan.

Sanoin ei rahan annolle.

Mutta leiskuva viha. Mikä on puhelinta pitkin tullut kun olen sanonut Ei.

Muistan paljonkin asioita missä ehkä olisi pitänyt tehdä eritavalla mutta silloin uskoin tekeväni oikein. Nyt kuulen kun huudetaan miksi et tehnyt sitä . Miksi kukaan ei kuunnellut minua kun en tahtonut olla sinun kanssasi. Sinä teit minusta tällaisen. Sinä annoit minulle tällaisen mallin oletko ylpeä . Tajutko , sinä rikoit minut? 

Rajua tekstiä. Taas kerran . Kysyy miksi en vienyt häntä terapiaan miksi en antanut häntä aikaisemin pois. Miksi minun piti pelätä sinun kanssasi.

Totta , löysin idiootin elämääni aikoinaan joka laski joka makkara ja juusto leipäsiivun ja jos siitä oli hävinnyt kun hän oli poissa niin siitä tuli rajujakin yhteen ottoja. Kerran se oli niin paha , että minun lapseni pelkäsi. Ei tullut sen jälkeen tuo idiootti enää koskaan minun ovesta sisään. Mutta ylpeilee kuinka hän on tehnyt hienon lapsen jonka elämässä ei koskaan edes halunnut olla. Onneksi emme ole enää olleet sen jälkeen samassa tilassa kun minä sanoilla muistutin oliko vai eikö ollut lapsenlapseni syntymäpäivillä.

Mutta hän kysy miksi ei terapiaa enkö nähnyt ettei hän voinut hyvin. Minä näin ja tein vein 4 vuoden ajan terapiaan mutta tuo tuitu pää ei puhunut sanakaan tuon terapeutin kanssa koko tuona neljän vuoden aikana koitin vaihtaa sitä mutta ei saanut kun oli niin palkittu ja hyvä terapeutti.

Tästä huomaan että muisti on valikoiva.

Ystäväni joka eli oli koki kantoi minua tuolloin . Niin sanoi hyvin emme olleet täydellisiä vanhempia mutta totta vieköön teimme parhaamme.


Minun pitää sanoa opin tuosta, Olen ollut seuraaville lapsille paljon parempi äiti Antanut aikaa. Mutta silti ei minusta voi sanoa, että olisin ollut täydellinen. Kuka meistä on täydellinen jokainen on meistä jollain tapaa niin rikkinäinen ja omat menneisyyden tai nykyisyyden arvet.

Antaa menneisyydelle anteeksi ja tehdä nykyhetkestä se paras niin on fiksuinta . Anna aikaa edes nyt kun sitä voi antaa tee parhaasi niin olet paras.

Muuttaa vuosia ollutta elämää. Sitä mitä minä koin mitä minun äiti ja hänen äiti on ketju joka pitäisi saada loppumaan. Se vaatii voimaa se vaatii paljon henkistä voimavaraa mutta ennen kaikkea siinä pitää olla hyvä tukijoukko kukaan ei kestä sitä tehdä täysin yksin . Mutta se ei tarkoita että siihen johonkin pitäisi ripustautua.

Noista kahdesta puhelusta huomaan kuinka helppo on mennä  sieltä mistä aita on alhaalla. Miten helppoa on löytää syy ja oikeus omiin tekoihin joistain muusta kun itsestään.

Miten vaikea on monesti katsoa se virhe syy omasta itsestään.

Muistan kun itkin monta kertaa siitä , että olin syyllinen siihen että juttu ei toiminut erään kanssa. Se oli kova paikka . Minä en kelvannut. Se on muut oli jotain enempi. 

Se on arpi minun sydämessä yhä. 

Tein paljon tiedän ,että tein paljon mutta se tuntu oikealta ja se oli oikea en olisi nyt tämä vahva joka olen .

Silti sanat jotka huudettiin sattui yhä .En ole saanut panssaria . Mutta tarvitsenko panssarin? En!  

päässäni soi koko ajan tämä kappale. kitaron-Silk Roud.

tästä olen pitänyt jo vuosia. 

Mutta myös Zen cafen  Antaa vittuttaa kappale 

tai sir Elwoodin hiljaisten värien ensimmäinen kuilunreunalla kappale kutsukaa kulkija jo kotiin väsynyttä armahtakaa. kuunnelkaa tuo kappale niin tiedätte mitä ajan takaa.

Minä olen kuitenkin ylpeä en lähtenyt sana sotaan odotin hetken ja laitoin ääni viestin ystävälleni joka teki hyvää luojan kiitos että tuo ihminen on minun elämässä .


Mutta toinen asia jolle lapseni muisti kuinka pelkäsi kun oli kuulut että ei yksi ihminen ole minun kanssa hänen vuoksi. Ja hyppäsi ikkunasta ulos. En ole nähnyt tuota sen jälkeen mutta olen kirjoittanut viime viikollakin. 

Niin paljon lapseni luulee mitä olen tehnyt mitä en ole tehnyt ja on aivan ehdottoman oikeassa.

Rankaa tosi rankaa on tämä juuri nyt.

Mutta minun pitää tehdä yhä rakkauden rajat vaikka hän kiristää sanoilla ja etten saa nähdä lapsenlastani.

Minä rakastan jokaista 4 lastani. 

Jokaiselle olen ollut hieman erilainen äiti.

Mutta kenellekään en ole ollut täydellinen sen voin tunnustaa.

Minäkään en ole täydellinen ja minäkin opin vääriä asioita.

mutta olen oppinut pitää omien puolta mutta en kilpailemaan kenestäkään. 

Jos joku osaisi niin nähdä sisääni näkisi että olen kukn vanhan ajan apteekin senkki jossa on monta pientä laatikkoa jokaisessa on omat asiat monien vuosien ajalta.

Avoin ja silti ei niin avoin se olen minä .

Huomenna vaihtuu sukunimi tai siis tänään kun kello on taas yli Tuhkimon ajan.


Muistakaa näyttää että välitätte toisittanne!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.

ikävä mutta nautin olostani. ehkä tai sitten en.

 ihana tuo usva ja yön hiljaisuus. Eilen sain eräälle sellaisen onnellisen naurun. Vaikka siitä hyvästä hypinkin sen seinällä koko ensi vuod...