Pääsiäinen on ollut toipumisen aikaa. Se on ollut ihanaa kun on jo alkanut saada voimia vaikka kyllä tuo mankelin alla ollut olotila influenssan muodossa jätti jälkensä.
Mutta pikku hiljaa alan kerää voimia vaikka tuntuu että ei se niin helppoa ole.
Mutta elämä voittaa pikku hiljaa.
Minun ajatukset on ollut hiljaisuudessa ja tunnen myös pienet muutokset tehneen hyvää oloa ja turvallisuutta.
Se tuo rauhaa.
Takatalvi tuli kuten joka vuosi. Onneksi en ollut laittanut talvikenkiä pois. Ystäväni onnistui toissa iltana kaatumaan niin että sai lapaluuhun hiusmurtuman, taito sekin sanoisin näin.
Minä odotan jotain en tiedä mitä. Tunne on että lehdet pitää kasvaa sitten sen tiedän. Juhannus kuka tietää

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.