Mietin paljon mietin montaa miestä aivan yhtä aikaa. Mietin jos sanotaan ettei, minun tunteilla ole väliä jos minun itkulla ei ole mitään syytä.
Ensimmäinen joka noin sanoi oli naristi ainakin minun kanssani en tiedä mitä on nyt nykyisen ihmis suhteen kanssa toivon mukaan ei koska vaimo on tosi upea ihminen.
Toinen taas sanoo samaa mutta on silti erilainen omalla tavalla. Mutta onko lempeys lempeyttä piilotettuna pahasti puhuttuna jotta ettei kukaan vain ota yhteyttä. Toki tiedän mitä sillä ajetaan takaa. Mitä sillä voittaa kasvot joita ei ole rikottu. Niin ja mielihyvää. oikeutta sanoa sanojaan.
Lapseni isä ... niin mutta mietin myös onko eräs toinen peilikuva monella tapaa.
Mitä hienoa sillä saa kun rikottaa toinen toinen toista kertaan uudestaan ja uudestaan.
On hyvää aikaa ollut miettiä kaikkea mennyttä vaikka en niissä elä mutta huomaan että ne kuitenkin vaikuttaa minuun. Sitä miten teen miten toimin miten luotan ja ennen kaikkea miten katson onko joku minun arvoinen. Menneisyys vaikuttaa jos ei ole ollut oikeudenmukaisuutta.
Hyttyset on täällä koti kylässä antanut olla minun rauhassa mutta Hesassa niitä marskin edessä puri yksi jos toinenkin ja ai että ne kutiaa. En ymmärrä miksi ne ei voineet vain jättää minua rauhaan. Joten raavin ja lisää raapimista jotta iho olisi jo rikki.
Empatiaa juuri nyt kaipaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kirjoittaa viestin julkaisen vain asialliset.