Aina toisten vika ei omasi.

 Ikkunan takaa on totta tosiaan näköala muuttunut.

Mietin erään kiukuttelua. Hänestä aina minun mielestä muissa on syy. En kuulemma ota syitä omalle vastuulle. Voi miten hän on väärässä. Hän on taonnut Sieluuni sellaiset merkit ettei niitä voi tulkita väärin kun hän itse.

Mutta tuossa on kaksi jotka yritti saada jonkunlaista suhdetta minuun. Mutta ei kiitos .Jos minulle sanotaan mitä vain mukamas huumorilla joka ei ole edes iloista tai mitenkään fiksua niin laitan hänet roska koriin. Eniten minua ärsyttää sellainen että luvataan mutta ei pidetä olenkaan kiinni mitä on itse vapaa ehtoisesti luvannut. Joten on aika sanoa kiitos ja hyvästi.

Toinen on kielipoliisi joka pitää oikoa miten joku asia pitää kirjoittaa niin sellainenkin saa lähteä pois. En siis kumpaakaan pidä itseni arvoisena ihmisenä.

Toinen näistä huomasi, että rima on minulla korkealla pitäisi kuulemma kilpailla jonkun kanssa. No voihan sen noinkin sanoa. Mutta eihän kukaan ole täydellinen en edes minä. Tyttöni kanssa on ollut ongelmia hänen mielikuva millainen aikuinen pitää olla niin ei ole millään muotoa sellainen kun minä pystyisin ne mittarit täyttämään. Ei ole kukaan joka ne pystyisi paitsi sellainen joka säälisi hänen menneisyyttään. Eikä tämän vuoksi niin laitaisi rajoja. Mutta lapsuus aika on jo hänellä ohi. Mutta jankkaaminen millainen tämä olisi pitänyt olla on jatkuva ja loputon suo.

Mietin miten rakkauden voi rikkoa. Miten sen saisi siihen kuntoon, että se menisi rikki. Niin usein näkee rikan toisen silmissä mutta ei omaa. Niinhän se isokirjakin sanoo. Mutta mutta usein toisen syyttäminen unhottaminen mitä on tehnyt että toinen reakoi miten reakoi. Se on aina avain kysymys mikä saa toisen reakoimaan. Toki voi mielessä muuttaa ne tosite päin koska silloin tulee omalle käytökselle oikeutettu asema. Niin helppoa. 

En ole täydellinen en edes yritä sitä olla mutta on myös ihmisiä jotka haluaa tuhota kahden ihmisen ystävyyden ja se on vaikea saada korjattua. Mutta minulla ei ole edes halua koska se raivo mitä viimeksi tuli oli sen verran rankaa jotta annan olla aivan omassa nurkassa.

Olen toki nauttinut kissojeni kanssa olemisesta ja olla parvekkeella. Se on aivan ihanaa. Toinen kissakin on alkanut tulla sinne mukaan ei niin yksi selitteistä ollut että hän tulisi.

Ensi viikolla ollaan taas uuden asian äärellä ja uutta oppimista. Saa nähdä miten kaikki menee.